Työhön liittyvät psykososiaaliset riskit ja mielenterveys

Psykososiaaliset riskit ja siitä johtuvat seuraukset henkiselle ja fyysiselle terveydelle ovat työterveyden ja -turvallisuuden haastavimpia kysymyksiä. Psykososiaalisilla riskeillä on haitallinen vaikutus yksilön terveyteen, ja sen lisäksi ne voivat myös vaikuttaa kielteisesti sekä organisaatioiden että kansantalouksien tehokkuuteen.

Stressi, ahdistus ja masennus ovat toiseksi yleisin eurooppalaisiin työntekijöihin vaikuttava työperäinen terveysongelma. Mielenterveyteen liittyvien näkökohtien esiin nostamiseen ja haasteista kertomiseen työpaikalla liittyy edelleen leimautumisen pelko. Lähes 45 prosentilla työntekijöistä on kuitenkin kertomansa mukaan mielenterveyteen mahdollisesti haitallisesti vaikuttavia riskitekijöitä. Psykososiaalisiin riskeihin voitaisiin kuitenkin puuttua samalla jäsennellyllä ja organisoidulla tavalla kuin muihinkin työterveys- ja työturvallisuusriskeihin, jos niitä tarkasteltaisiin organisaatiokysymyksenä eikä yksilön ongelmana.

Mitä psykososiaaliset riskit ovat?

Psykososiaaliset riskit johtuvat työn huonosta suunnittelusta, organisoinnista ja johtamisesta sekä työn huonosta sosiaalisesta sisällöstä, ja niillä voi olla kielteisiä psykologisia, fyysisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkkejä psykososiaalisia riskejä aiheuttavista työoloista ovat

liiallinen työmäärä
ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvä tehtävänkuva
se, että työntekijät eivät osallistu heihin vaikuttavien päätösten tekemiseen
työskentelytapoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen
huonosti hallittu organisaatiomuutos
työn epävarmuus
toimimaton viestintä
johdon tai kollegojen tuen puute
psykologinen ja seksuaalinen häirintä ja
vaikeat asiakkaat, potilaat, oppilaat jne.

Työn vaatimuksia tarkasteltaessa on tärkeää, ettei sekoiteta liiallisen työmäärän kaltaisia psykososiaalisia riskitekijöitä olosuhteisiin, joissa työtehtävien vaativuudesta ja toisinaan haastavuudesta huolimatta työympäristö on kannustava, työntekijöillä on riittävästi itsenäisyyttä, ja he ovat hyvin koulutettuja ja motivoituneita tekemään parhaansa. Hyvä psykososiaalinen ympäristö parantaa suorituskykyä ja edistää henkilökohtaista kehitystä sekä työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Työntekijöille tulee stressiä, kun heidän työnsä yleiset vaatimukset ovat kohtuuttomia ja ylittävät heidän kykynsä selviytyä niistä. Pitkittyneeseen stressiin liittyy työuupumuksen, ahdistuksen, masennuksen ja jopa itsemurha-ajatusten kaltaisia mielenterveysongelmia, ja lisäksi siitä kärsivät työntekijät voivat sairastua vakaviin fyysisiin terveysongelmiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

Organisaation kannalta kielteisiä vaikutuksia ovat muun muassa liiketoiminnan yleinen heikko suorituskyky, lisääntyneet poissaolot ja sairausläsnäolot (työntekijät tulevat töihin sairaina eivätkä kykene toimimaan tehokkaasti), vaihtuvuuden kasvu sekä tapaturmien ja loukkaantumisten lisääntyminen. Mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat yleensä pidempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot, ja työhön liittyvät riskitekijät ovat merkittävä varhaiseläkkeelle jäämistä lisäävä tekijä. Yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan merkittäviä. Kansallisella tasolla ne ovat miljardiluokkaa.

Miten merkittävästä ongelmasta on kyse?

EU-OSHAn vuonna 2022 tekemä OSH Pulse -tutkimus osoittaa, että 27 prosenttia työntekijöistä kärsii työstä johtuvasta tai sen vuoksi pahentuneesta stressistä, ahdistuksesta tai masennuksesta. Psykososiaalisista riskeistä epäsosiaalisella työajalla ja työn intensiteetillä on todettu olevan haitallisin vaikutus työntekijöiden terveyteen.

Psykososiaalisten riskien hallinnan tehokkaimpana keinona pidetään ennalta ehkäisevää, kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä lähestymistapaa. EU-OSHAnEuroopan yrityksille uusista ja kehittyvistä riskeistä tekemässä kyselytutkimuksessa (ESENER) selvitetään, miten psykososiaalisiin riskeihin suhtaudutaan ja miten niitä hallitaan eri eurooppalaisissa yrityksissä, ja yksilöidään suurimmat edistäjät, esteet ja tuen tarpeet. Kyselytutkimus osoittaa, että psykososiaalisten riskien hallintaa pidetään haastavampana ja vaikeampana kuin niin sanottujen perinteisten työterveys- ja työturvallisuusriskien. Tarkempi analyysi osoittaa, että erityisesti mikro- ja pienyrityksissä on tapana aliarvioida psykososiaalisia riskejä ja että niiltä usein puuttuvat asianmukaiset ennalta ehkäisevät toimenpiteet. Kaikissa yrityksissä ja kaikissa jäsenvaltioissa on lisättävä tietoisuutta työperäisten psykososiaalisten riskien hallinnasta ja annettava sitä varten alakohtaisesti saataville yksinkertaisia käytännön välineitä.

Miten psykososiaalisia riskejä voidaan ehkäistä ja hallita?

Euroopan unionin politiikassa tunnustetaan, että mielenterveyteen on puututtava kattavasti kaikilla politiikan aloilla, myös mielenterveyteen työssä.

Oikeanlaisella lähestymistavalla psykososiaalisia riskejä voidaan ehkäistä ja hallita onnistuneesti työpaikan koosta tai tyypistä riippumatta.

Työperäisten psykososiaalisten riskien hallinta ei ole vain moraalinen velvoite ja hyvä panostus työnantajille, vaan se on puitedirektiivissä 89/391/ETY vahvistettu lakisääteinen velvoite, jota tuetaan työmarkkinaosapuolten puitesopimuksilla työperäisestä stressistä, häirinnästä ja väkivallasta työssä.

Työnantajilla on lakisääteinen vastuu varmistaa, että työpaikan riskit arvioidaan ja että niitä hallitaan asianmukaisesti. Työntekijöiden ottaminen mukaan tähän prosessiin on olennaisen tärkeää, jotta riskit voidaan tunnistaa ja niitä voidaan hallita entistä paremmin ja tehokkaammin. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on paras käsitys työpaikalla mahdollisesti ilmenevistä ongelmista, ja heidän mukaan ottamisensa on osoittautunut toimivaksi tekijäksi työssä esiintyvien psykososiaalisten riskien torjunnassa.

Käytännön ohjeista on lisätietoa täällä.