Iäkkäitä työntekijöitä on koko ajan yhä enemmän työvoimasta Koska ihmiset työskentelevät aiempaa pidempään, ikääntyvän työvoiman työterveyden ja työturvallisuuden hallinnasta on tullut ensisijaista.
Työllisyyden lisääminen ja ihmisten työelämän pidentäminen ovat olleet tärkeitä tavoitteita jäsenvaltioiden ja EU:n politiikassa 1990-luvun lopulta lähtien. EU-27:n jäsenvaltiossa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi 40,5 prosentista 58,5 prosenttiin vuosina 2005–2018. Se on kuitenkin huomattavasti alle 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen, joka oli 72,6 prosenttia vuonna 2018.
TTT-barometrin visualisointityökalusta saa joitakin keskeisiä tietoja ikääntyvistä työntekijöistä ja työvoimasta, kuten mediaani-iän, työllisyysasteen eri ikäryhmissä, kokonaismäärän ja sukupuolen.
Tavalliset ikään liittyvät muutokset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä
Monet ominaisuudet, kuten viisaus, strateginen ajattelu, kokonaisvaltainen havainnointi ja keskustelukyvyt joko lisääntyvät tai tulevat ensimmäisen kerran esiin ikääntymisen myötä. Myös työkokemusta ja asiantuntemusta kertyy enemmän iän myötä.
Jotkin toimintavalmiudet, pääasiassa fyysiset ja aistinvaraiset, kuitenkin heikkenevät luonnollisessa ikääntymisprosessissa. Mahdolliset toimintavalmiuksien muutokset on otettava huomioon riskinarvioinnissa (katso jäljempänä), ja työtä ja työympäristöä on muokattava kyseisten muutosten mukaisiksi.
Ikään liittyvät toiminnallisuuden muutokset eivät ole yhtenäisiä, vaan ne vaihtelevat kunkin henkilön elämäntyylin, ravinnon, kunnon, geneettisen sairastumisalttiuden, koulutustason ja työn ja muiden ympäristötekijöiden mukaan.
Iäkkäät työntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä; samanikäisten henkilöiden välillä voi olla huomattavia eroja.
Ikääntyminen ja työ
Ikään liittyvä rappeutuminen vaikuttaa pääasiassa fyysisiin ja aistinvaraisiin valmiuksiin, jotka ovat tärkeimpiä fyysisesti raskaassa työssä. Siirtyminen kaivannais- ja valmistusteollisuudesta palveluihin ja tietoon perustuvaan teollisuuteen sekä tehtävien automatisoinnin ja mekanisoinnin lisääntyminen ja koneiden käyttö ovat vähentäneet fyysisesti raskaan työn tarvetta.
Näissä uusissa puitteissa monia iäkkäisiin ihmisiin liittyviä valmiuksia ja kykyjä, kuten hyviä ihmissuhdetaitoja, asiakaspalvelua ja laatutietoisuutta, arvostetaan entistä enemmän.
Monet ikään liittyvät muutokset ovat lisäksi joissakin ammateissa merkityksellisempiä kuin toisissa. Esimerkiksi tasapainoaistin muutokset vaikuttavat palo- ja pelastushenkilöstöön, joka työskentelee äärioloissa, käyttää raskaita laitteita ja nostaa ja kantaa ihmisiä. Liikkuvien esineiden etäisyyksien ja nopeuksien arviointikyvyn heikkeneminen puolestaan vaikuttaa yöllä ajamiseen, mutta se ei vaikuta toimistotyöntekijöihin.
Iän huomioon ottava riskinarviointi
Ikä on vain yksi monimuotoista työvoimaa koskeva näkökohta. Iän huomioon ottava riskinarviointi tarkoittaa, että riskejä arvioitaessa otetaan huomioon eri ikäryhmien ikään liittyvät ominaisuudet, myös mahdolliset muutokset toimintavalmiuksissa ja terveydentilassa.
Iäkkäisiin työntekijöihin liittyviä riskejä ovat muun muassa erityisesti
- raskas fyysinen kuormitus
- vuorotyöhön liittyvät vaarat
- kuuma, kylmä tai meluisa työympäristö
Koska yksilöiden väliset erot kasvavat iän myötä, pelkästään iän perusteella ei pitäisi tehdä oletuksia. Riskinarvioinnissa olisi otettava huomioon työn vaatimukset suhteessa yksilön valmiuksiin ja terveydentilaan.
Lisätietoa nykyisistä saatavilla olevista vuorovaikutteisen riskinarvioinnin verkkovälineen (OiRA) työkaluista, iän huomioon ottavista riskinarvioinneista ja sen varmistamisesta, että jokainen henkilö otetaan huomioon.
Työkyvyn edistäminen ja työterveyden edistäminen
Työkyky tarkoittaa työn ja henkilökohtaisten valmiuksien välistä tasapainoa: kun työ ja henkilökohtaiset valmiudet sopivat hyvin yhteen, työkyky on hyvä. Siihen vaikuttavia perustekijöitä ovat
- terveys ja toimintakyky
- koulutus ja osaaminen
- arvot, asenteet ja motivaatio
- työympäristö ja -yhteisö
- työn sisältö, vaatimukset ja järjestäminen
Työkykyä voidaan mitata työkykyindeksillä. Työkyvyn käsitteessä viitataan siihen, että työpaikalla työkyvyn edistämiseksi toteutettavien toimien pitäisi kattaa kaikki nämä tekijät.
Ihmisten terveyteen myöhemmällä iällä vaikuttaa heidän aiempi terveydentilansa. Toimintakyvyn heikkenemistä voi viivyttää ja vähentää terveellisillä elintavoilla, kuten säännöllisellä liikunnalla ja terveellisellä ravinnolla. Työpaikalla on ratkaisevan tärkeä asema terveellisen elämäntyylin edistämisessä ja fyysistä heikkenemistä estävän toiminnan tukemisessa, ja siten työkyvyn ylläpitämisessä Työpaikkaterveyden edistämiseen (WHP) kuuluu monia erilaisia aiheita, muun muassa ruokavalio ja ravinto, alkoholin kulutus, tupakoinnin lopettaminen ja riittävä kuntoilu, palautuminen ja unensaanti.
Työn ja työympäristön mukauttaminen
Työpaikan hyvä suunnittelu hyödyttää kaikkia ikäryhmiä, myös iäkkäitä työntekijöitä. Valmiuksien muuttuessa myös työtä on muutettava niiden korvaamiseksi, esimerkiksi
- työn uudelleensuunnittelulla tai työkierrolla
- aiempaa useammilla lyhyillä tauoilla
- vuorotyön järjestämisen parantamisella, esim. nopeasti (2–3 päivää) eteenpäin kiertävillä vuoroilla
- hyvällä valaistuksella ja melunhallinnalla
- laitteiden hyvällä ergonomisella suunnittelulla.
Työhön palaamista koskevat toimenpiteet
Pitkäaikainen sairaus voi aiheuttaa mielenterveysongelmia, sosiaalista syrjäytymistä ja varhaista työmarkkinoilta poistumista. Työntekijöiden töihin palaamisen helpottaminen sairauden jälkeen on olennaisen tärkeää ikääntyvän työvoiman tukemisessa. Esimerkkejä työhön palaamisen edistämiseksi Euroopan maissa toteutetuista aloitteista ovat muun muassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ”kuntotodistuksen” luominen sairaustodistuksen sijaan ja Tanskassa töihin palaamista koskeva toimenpidehanke.
Tutustu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston takaisin töihin -raporttiin, ja lisätietoa saat siihen liittyvästä Factsheet-julkaisusta.