Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on johtanut siihen, että sähköisiä vuorovaikutteisia verkkotyökaluja kehitetään yhä enemmän. Näin tapahtuu myös työsuojelun alalla. Monet työsuojelualan toimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tällaista uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan, ja viime vuosien aikana onkin kehitetty monia työsuojelualan verkkotyökaluja. Niiden kehittäminen on lähtenyt erityisesti mikroyritysten ja pienyritysten tarpeesta löytää yksinkertainen ja helppo keino varmistaa lainsäädännön noudattaminen ja lujittaa asianmukaista työsuojelukulttuuria.
Mikä verkkotyökalu on?
Verkkotyökalu on pieni ohjelmisto, jota voidaan käyttää internetissä tietokoneella, puhelimella, tabletilla tai muulla elektronisella laitteella. Verkkotyökalu on sähköinen, ja näin ollen se eroaa perinteisistä paperipohjaisista välineistä tai julkaisuista.
Verkkotyökalut ovat vuorovaikutteisia. Käyttäjän on syötettävä niihin jonkinlaista tietoa – joko omia tietoja (käyttäjä esimerkiksi rastittaa oikeat vaihtoehdot tai täyttää tietokentät) tai ympäristön mittaustuloksia (esimerkiksi älypuhelimella mitataan melutasoa tai valaistusta). Saatujen tietojen perusteella työkalu tuottaa käyttäjälle tietoja tämän tarpeiden mukaan (se voi esimerkiksi opastaa päätösten teossa). Tässä mielessä verkkotyökalu eroaa staattisista tai passiivisista välineistä, kuten perinteisistä tietolehdistä, muistilistoista tai sähköisistä oppaista.
Työsuojelualan verkkotyökalujen pitäisi tarjota tukea ja/tai resursseja organisaatioille (erityisesti pk-yrityksille, sillä usein juuri ne tarvitsevat tällaisia työkaluja eniten) työsuojeluriskien hallitsemiseksi. Verkkotyökaluja voidaan kuitenkin kehittää monia erilaisia tarkoituksia varten. Tarkoitukset voivat olla hyvin yleisluonteisia ja monille käyttäjille sopivia, tai sitten paljon yksityiskohtaisempia ja kohdennetumpia. Esimerkkejä:
- Verkkotyökalut voivat auttaa työsuojelulainsäädännön täytäntöönpanossa (työsuojelun kannalta keskeinen tekijä lain mukaisten velvollisuuksien täyttämisessä).
- Verkkotyökalut voivat auttaa edistämään ennalta ehkäisevää työsuojelukulttuuria (lisätään tietoisuutta, tiedotetaan asioista).
- Verkkotyökalut sopivat koulutuksiin (verkko-opiskelu).
Verkkotyökalujen hyötyjä
Organisaatioiden tai yksittäisten käyttäjien kohdalla työsuojelualan verkkotyökalut
- antavat pk-yrityksille vaikutusvaltaa ja mahdollisuuden työsuojeluriskien ehkäisemiseen yrityksen sisällä
- helpottavat yritystoimintaa (sähköisessä muodossa olevaa tietoa on helpompi välittää ja analysoida kuin paperilla olevaa)
- auttavat määrittämään työpaikan vaaroja ja riskejä
- helpottavat riskien arviointia
- havainnollistavat mahdollisia ratkaisuja työsuojelua koskeviin ongelmiin
- tukevat ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamista työpaikalla
- ovat helppokäyttöisiä, vuorovaikutteisia ja helposti saatavilla.
Toisin kuin paperipohjaisia välineitä, verkkotyökalujen käyttöä voidaan valvoa. Myös verkkotyökalun tehokkuudesta ja toimivuudesta voidaan saada palautetta. Lisäksi verkkotyökalujen tuotoksia (esimerkiksi tilastoja) voidaan käyttää hankkeiden indikaattoreina, ja niiden avulla saadaan anonyymiä tietoa työsuojelukäytäntöjen toimivuuden valvomiseksi.
Välittäjätahot ja politiikanlaatijat voivat käyttää verkkotyökaluja tiedotustoimintaan (esimerkiksi kampanjan yhteydessä) ja niiden avulla voidaan mobilisoida toimijoita (esimerkiksi työmarkkinaosapuolia ja työsuojelutarkastajia).
Verkkotyökalut kiinnostavat nuoria (työntekijöitä ja opiskelijoita), ja jakamalla niitä verkossa (internetissä ja sosiaalisissa medioissa) niillä voidaan tavoittaa laaja yleisö.
Verkkotyökaluihin liittyviä haasteita
Verkkotyökalua kehitettäessä on otettava huomioon monia erilaisia tekijöitä.
- Mitä tekniikkaa vaaditaan? Esimerkiksi ylläpito sekä monet erilaiset laitteet ja käyttöjärjestelmät on kaikki otettava huomioon.
- Miten suuriksi kehittämis- ja ylläpitokustannukset muodostuvat? Verkkotyökalujen kehittämiskustannukset ovat yleensä alhaiset paperipohjaisiin välineisiin verrattuna (paino-, jakelu- tai varastointikustannuksia ei aiheudu). Työkalua kehitettäessä ilmenee kuitenkin uusia tarpeellisia toimintoja (esimerkiksi vuorovaikutteisuuden lisääminen), ja näiden kehittäminen lisää kustannuksia ja kehittämiseen kuluvaa aikaa. Myös verkkotyökalun ylläpidosta ja päivittämisestä aiheutuu kuluja.
- Tuleeko työkalusta internetpohjainen vai mobiilisovellus? Osa verkkotyökaluista voi toimia erillisenä ohjelmana älypuhelimessa, jolloin internetyhteyttä ei tarvita, mutta osa sovelluksista toimii internetyhteyttä edellyttävän vuorovaikutteisen verkkosivuston muodossa. Vuorovaikutteisten verkkosivustojen toimivuutta on helpompi arvioida kuin mobiilisovellusten, mutta käyttäjällä ei ehkä ole aina internetyhteyttä. Valinta näiden kahden vaihtoehdon välillä tehdään ensisijaisesti käyttäjät huomioon ottaen.
- Kuka omistaa tekijänoikeudet? Tekijänoikeuksiin liittyy usein epävarmuutta ja hankaluuksia.
- Onko kaikki tekijänoikeuskysymykset (esimerkiksi ohjelmaan, sisältöön ja valokuviin liittyvät) selvitetty? Paperijulkaisuihin liittyvät tekijänoikeudet eivät ole samanlaisia kuin verkkotyökalujen tekijänoikeudet, ja usein näiden asioiden selvittäminen vaatii lakimiehen apua.
Vaikka verkkotyökalujen ylläpito ja päivittäminen saattaa olla kallista, kustannukset voidaan vähentää mahdollisimman pieniksi jakamalla tietoja ja yhteisiä lähestymistapoja.
EU-OSHA ja verkkotyökalut
EU-OSHAn mielestä työsuojelualan verkkotyökalut ovat erityisen tärkeitä, jotta työpaikoista saadaan turvallisempia ja terveellisempiä. Siksi se onkin sitoutunut edistämään uusien työsuojelualan verkkotyökalujen kehittämistä sekä tukemaan, markkinoimaan ja levittämään olemassa olevia verkkotyökaluja. EU-OSHA keskittyy ei-kaupallisiin työsuojelualan verkkotyökaluihin, joilla ei tavoitella voittoa tai jotka ovat loppukäyttäjälle kokonaan ilmaisia.
EU-OSHA osallistuu työsuojelualan verkkotyökalujen kehittämiseen
- saattamalla sidosryhmiä (kehittäjiä, markkinoijia, asiantuntijoita ja käyttäjiä) yhteen keskustelemaan tarpeista ja haasteista
- jakamalla tietoa ja osaamista verkkotyökalujen kehittämisestä
- vaihtamalla hyviä käytäntöjä verkkotyökalujen kehittämisestä
- määrittämällä verkkotyökalujen kehittämiseen liittyviä haasteita
- tukemalla vuosittaisia kokouksia
- jakamalla tietoa siitä, miten työkaluista saadaan siirrettäviä.
EU-OSHA tukee olemassa olevia välineitä
- markkinoimalla verkkotyökaluja OSHwiki-artikkeleiden kautta
- kannustamalla muita toimielimiä, organisaatioita ja jäsenvaltioita välineiden jakamiseen, käyttöönottoon ja mukauttamiseen
- harjoittamalla ristiinmarkkinointia (työkaluja markkinoidaan muiden hankkeiden tai kampanjoiden yhteydessä).
Lisätietoa EU-OSHAn toteuttamista verkkotyökaluihin liittyvistä tapahtumista ja työpajoista.
Lue OSHwiki-artikkelit sähköisistä välineistä kuten SEIRICH: väline kemikaalien arviointiin työympäristössä ja SUBSPORT - korvaamisen tukiportaali.