Toimintarajoitteet ja työterveys ja -turvallisuus

Vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti

EU:n vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti on yksi Euroopan komission laajemman vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 merkittävistä aloitteista. Sen tavoitteena on varmistaa, että toimintarajoitteiset pääsevät tasavertaisesti työmarkkinoille ja pystyvät käymään töissä. Näin he voivat osallistua yhteiskuntaan kokonaisvaltaisemmin ja tulla taloudellisesti riippumattomammiksi.

Paketissa keskitytään kuuteen osa-alueeseen, joista seuraavat kuuluvat EU-OSHAn toimialaan:

• Huolehditaan siitä, että työpaikoilla tehdään kohtuulliset mukautukset eli kaikki työhön tai työpaikkaan tehtävät muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta toimintarajoitteinen henkilö voi hakea työtehtäviä, tehdä niitä ja edetä niissä tai hankkia koulutusta.

• Pidetään toimintarajoitteiset henkilöt työelämässä ja ehkäistään kroonisiin sairauksiin liittyviä toimintarajoitteita.

• Huolehditaan ammatillisen kuntoutuksen järjestelmistä sairauksien tai tapaturmien varalta.

EU-OSHA edistää aktiivisesti paketissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista kokoamalla ja kehittämällä asiaankuuluvia resursseja.

Työnantajien lakisääteiset velvollisuudet

EU:ssa suojellaan toimintarajoitteisia työntekijöitä sekä syrjinnän vastaisilla että työturvallisuutta ja työterveyttä koskevilla asetuksilla, ja joissakin jäsenvaltioissa mennään näitä vähimmäisvaatimuksia pidemmälle. 

Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevassa direktiivissä (neuvoston direktiivi 2000/78/EY) on erityisiä säännöksiä muun muassa vammaisuuteen perustuvan syrjinnän torjumisesta. Siinä velvoitetaan työnantajat tarjoamaan vammaisille henkilöille kohtuullisia mukautuksia, jotta nämä voivat osallistua työelämään ja koulutukseen.

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa erityislainsäädännössä, kuten puitedirektiivissä työturvallisuudesta ja työterveydestä (direktiivi 89/391/ETY), edellytetään, että työnantajat ehkäisevät riskejä niiden syntyvaiheessa ja tekevät riskinarviointeja työpaikalla. Tämä toimintamalli on osoittautunut hyödylliseksi tunnistettaessa toimintarajoitteisten työntekijöiden tukemiseksi tarvittavia mukautuksia. Lisäksi näissä säännöksissä vaaditaan yrityksiä ja työnantajia suojelemaan erityisen alttiita riskiryhmiä erityisesti heitä uhkaavilta vaaroilta. Kun riskejä ehkäistään ja työskentelyä helpotetaan kaikille työntekijöille, se voi kuitenkin antaa toimintarajoitteiselle työntekijälle mahdollisuuden jatkaa työskentelyä.

Työpaikkoja koskevista vaatimuksista annetussa direktiivissä (direktiivi 89/654/ETY) korostetaan tämän osalta, että on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin seikkoihin kuin ovet, käytävät, portaikot, suihkut, pesualtaat, työpisteet ja käymälät, joita vammaiset käyttävät.

Riskien ehkäiseminen ja terveyden edistäminen

Kroonisesti sairaiden tai toimintarajoitteisten henkilöiden työssä käymisen tukemisessa on ratkaisevan tärkeää ottaa käyttöön vakaa järjestelmä, jolla hallitaan riskejä ja edistetään terveyttä ja hyvinvointia. Työpaikoilla voidaan vähentää yksilöihin ja talouteen kohdistuvaa rasitusta puuttumalla keskeisiin aiheisiin, kuten tapaturmiin, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin (TULES), työperäiseen stressiin, altistumiseen vaarallisille aineille, työperäisiin sairauksiin ja liialliseen meluun.

Työhönpaluu

Jotta toimintarajoitteisten henkilöiden palaaminen työhön onnistuisi keskipitkän tai pitkän sairauspoissaolon jälkeen, on olennaisen tärkeää käyttää siinä hyvin suunniteltua ja järjestelmällistä toimintamallia. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että eri alojen ammattilaiset (terveydenhuollon ammattilaiset, toimintaterapeutit, esteettömyyden ja toimintarajoitteiden asiantuntijat, työterveyden ja -turvallisuuden ammattilaiset, henkilöstöhallinnon työntekijät jne.) tekevät yhteistyötä sellaisen ohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa, jolla helpotetaan toimintarajoitteisten henkilöiden tosiasiallista paluuta työhön ja työssä käymistä.

EU-OSHAn aiemmat tutkimukset osoittavat, että onnistuneimmissa suunnitelmissa yhdistyvät työkyvyn varhaisen tuen resurssit, työpaikan mukautuksia ja työllisyyttä koskeva neuvonta, työhön keskittyvä psykologinen tuki, ammatillinen koulutus ja ohjaus sekä sosiaaliturvajärjestelmien osuus. Tässä räätälöidyssä toimintamallissa otetaan huomioon sekä työntekijöiden että työnantajien erityistarpeet ja -olosuhteet.

Työpaikan mukautuksiin voi kuulua tehtävien ja velvollisuuksien uudelleenjärjestelyä, laitteiden mukauttamista, työtapojen muuttamista ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta. Turvallisuutta ja terveyttä koskevien riskien arviointi voi auttaa mukautuksista päättämisessä.

Työvoiman ikääntyminen

Toimintarajoitteisten henkilöiden osuus kasvaa yleensä iän myötä, mikä on tärkeä tekijä, kun otetaan huomioon nykyinen työvoiman ikääntyminen Euroopassa. Toimintarajoitteisten työntekijöiden määrän EU:ssa ennustetaan vain kasvavan, kun eläkeikä nousee monissa jäsenvaltioissa.

Siksi sellaiset toimenpiteet kuin tehokas ennaltaehkäisy, esteettömät työpaikat ja kokonaisvaltaiset työhönpaluuta koskevat menettelytavat ovat korvaamattomia, koska niiden ansiosta työntekijät eivät lopeta työskentelyä ennenaikaisesti ja työmalli pysyy kestävänä.

Terveysongelmaisena työskentely

Monet henkilöt, joilla on terveysongelmia ja toimintarajoitteita, voivat vaivattomasti työskennellä turvallisissa olosuhteissa, kun on tehty asianmukaiset mukautukset. Erityistuki ja tarvittavat toimenpiteet riippuvat henkilöstä ja hänen tilanteestaan. Tässä muutamia esimerkkejä: 

• Syöpä: Syövästä selvinneiden työelämään paluun helpottamiseen voi kuulua vaiheittainen paluu ja työn joustavuuden lisääminen.

• Sydän- ja verisuonitaudit:  Sydän- ja verisuonitauteja sairastaviin henkilöihin vaikuttavat työperäiset riskitekijät, kuten rasittava työ, työperäinen stressi, pitkät työpäivät, yö- ja vuorotyö sekä altistuminen kemiallisille aineille, kuten häälle, olisi minimoitava. Näitä toimenpiteitä olisi täydennettävä terveyden edistämiseen tähtäävillä työpaikan aloitteilla, kuten liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentämisellä sekä säännöllisillä työterveystarkastuksilla, joilla pyritään havaitsemaan riskitekijät, kuten verenpainetauti tai esidiabetes.

• Pitkäkestoinen korona: Työntekijöitä, joilla on välittömiä tai pidemmän aikavälin covid-19-taudin oireita, kuten äärimmäistä väsymystä, on tuettava työhön paluun helpottamiseksi.

• Mielenterveys ja työperäinen stressi: Sekä työperäisten että muiden mielenterveysongelmien tehokas hallinta työssä edellyttää ehkäisevien toimenpiteiden ja tuen yhdistelmää, esimerkiksi neuvonnan antamista ja mukautusten toteuttamista, kuten joustavia aikatauluja, lisäkoulutusta ja -apua sekä työpaikkamelun vähentämistä. Myös itsemurhien ehkäisyyn tähtäävän ennakoivan toimintamallin käyttöönottoon kannustetaan.

• Reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet: Reuma- sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimpiä työperäisiä sairauksia EU:ssa. Työpaikkojen mukautuksiin voi kuulua joustava työaika lääkärin vastaanotolle pääsemiseksi, etätyötä, tehtävien muuttamista fyysisen työkuorman vähentämiseksi ja ergonomisia laitteita.

Toimintarajoitteisista työntekijöistä ja työterveyshuollosta sekä EU:n vammaisten henkilöiden työllisyyspakettiin kuuluvasta tehokkaasta tuesta saa lisätietoa EU-OSHAn OSHwikin artikkelista Ill health, disability, employment and return to work. Siinä on runsaasti erittäin hyödyllisiä resursseja.