Sanasto

Tarkasti määritetty joukko toimintaohjeita, joka kuvaa, miten tietokone tai ihminen voi suorittaa jonkin tehtävän tai ratkaista ongelman.

Algoritmien läpinäkyvyys tarkoittaa periaatetta, jonka
mukaan algoritmien toimintaan ja niiden tuottamiin tuloksiin vaikuttavien tekijöiden olisi oltava läpinäkyviä tai avoimia työnantajille, poliittisille päättäjille ja työntekijöille, jotka käyttävät tai sääntelevät näitä algoritmeja hyödyntäviä järjestelmiä tai joihin nämä järjestelmät vaikuttavat.
Henkilöstön edustajien osallistuminen on olennaista työntekijöiden luottamuksen lisäämiseksi järjestelmiin.

Toiminnan johtamisen järjestelmä, jossa johtamiseen hyödynnetään yksinkertaisia (ts. ilman tekoälyä toimivia) algoritmeja ja digitaalitekniikkaa (esim. työntekijöiden seurantalaitteita, tietokoneita tai kasvontunnistusohjelmistoja) automaattisella tai osittain automaattisella tavalla. Sen avulla voidaan automatisoida suuri määrä toiminnan johtamisen tehtäviä (esim. aikataulujen suunnittelu, työvuorosuunnittelu ja työntekijöiden seuranta päälle puettavilla laitteilla). Tekoälypohjaiseen toiminnan johtamiseen käytetään älykästä simulaatiota, jota tarvitaan epävarmuustekijöiden käsittelemisessä (ts. se tuottaa eri tuloksia ympäristössä tapahtuneiden muutosten perusteella), kun taas algoritmipohjainen hallinta on luonteeltaan determinististä (ts. se tuottaa aina saman tuloksen, jos syötetyt tiedot ovat samat).

Työtä, jota tehdään tai välitetään verkkoalustan, eli verkossa toimivan digitaalitekniikoita hyödyntävän markkinapaikan, kautta. Kyseiset tekniikat helpottavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Ihmismäisten piirteiden, tunteiden tai tarkoitusperien liittäminen muihin kohteisiin (esimerkiksi robotteihin) kuin ihmisiin.

Asiakkuuden hallintajärjestelmän (CRM) avulla voidaan aikatauluttaa, suunnitella ja hallita organisaation myynti- ja ennakkomyyntitoimia.
Järjestelmät koostuvat laitteistoista, ohjelmistoista ja viestintäsovelluksista, ja niillä parannetaan asiakasyhteistyön seurantaa ja asiakasviestintää.

Sellaisten järjestelmien tai teknisten menettelyjen käyttö, joiden avulla laite tai järjestelmä suorittaa (osittain tai kokonaan) toiminnon, jonka aiemmin suoritti (tai olisi voinut suorittaa osittain tai kokonaan) ihminen.

Yläkäsite, joka kattaa työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden seurantaan ja parantamiseen tarkoitetut uudet järjestelmät. Se käsittää esimerkiksi älykkäät henkilönsuojaimet (joilla voidaan mitata kaasujen ja toksiinien pitoisuutta ilmassa sekä melutasoa ja vaarallista lämpötilojen vaihtelua), puettavat laitteet (jotka voivat olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa esimerkiksi suojakypäröihin tai suojalaseihin asennetuilla antureilla) ja mobiilit tai kiinteät järjestelmät, joissa käytetään kameroita ja antureita (esim. droonit, jotka pääsevät helposti työmaiden vaarallisille alueille ja voivat valvoa niitä tehokkaasti; näin vältetään ihmisten joutuminen vaaraan rakennus- ja kaivosteollisuudessa).

Älykkäät henkilönsuojaimet ovat viimesijainen keino suojata työntekijöitä vaaroilta. Niitä käytetään, kun vaaroja ei voida poistaa tai kun niiden riskejä ei voida lieventää kollektiivisilla tai organisatorisilla toimenpiteillä, koneiden suunnittelulla tai kunnossapitokäytännöillä. Niissä tavanomaisiin suojavaatteisiin yhdistetään älykkäitä osia, kuten antureita, ilmaisimia, tiedonsiirtomoduuleja, paristoja ja kaapeleita.

Prosessi, jossa datasta muodostetaan käsityksiä ja hyödynnettävää tietoa tilastollisten tai muiden tekniikoiden ja työkalujen avulla.

Datan vinouma syntyy, kun datassa on järjestelmällisesti tietyntyyppisiä virheitä, joiden takia jotkin tietoaineiston osatekijät painottuvat ja/tai ovat edustettuina aineistossa enemmän tai vähemmän kuin muut osatekijät. Ohjelmoijien tai ohjelmistokehittäjien sosiokulttuuriset ennakkoluulot ja uskomukset voivat olla yksi syy siihen, miksi järjestelmät keräävät ja tuottavat vinoutunutta dataa.

Edistyneellä robotiikalla tarkoitetaan sellaisten koneiden suunnittelua, tuotantoa ja käyttöä, jotka tekoälyä käyttäen ja vuorovaikutuksessa ympäröivän reaalimaailman kanssa pystyvät suorittamaan vaikeita ja monimutkaisia tehtäviä.

Eksoskeletonit (ulkoiset tukirangat) ovat päälle puettavia apuvälineitä, jotka jakavat kehoon sisäisesti tai ulkoisesti vaikuttavia voimia ja siten keventävät työkuormitusta tai lisäävät käyttäjänsä voimaa. Työssä käytettävien eksoskeletonien (sekä aktiivisten että passiivisten) pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä toimintakykyä haittaavia tekijöitä.

Esineiden internetillä tarkoitetaan fyysisen ja virtuaalisen (kyberfyysisen) toimintaympäristön yhdistelmää, jossa laitteet keräävät tietoa ja välittävät sitä internetin kautta tietokoneisiin tuotanto- ja työprosessidatan tarkkaa analysoimista varten. Toisin sanoen ihmiset luovat ”ubiikkiyhteiskunnan” (arjen tietoyhteiskunnan), jossa kaikki laitteet [– –] ovat verkottuneet keskenään. Esineiden internet muokkaa vuorovaikutustamme fyysisen maailman kanssa laitteilla, jotka on liitetty toisiinsa alustalla (esim. pilvessä) ja jotka suorittavat toimintoja syötteiden ja ohjelmoinnin perusteella.

Etätyöllä tarkoitetaan mitä tahansa työjärjestelyä kotoa käsin työskentelyyn tai yleisesti ottaen työskentelyyn muualla kuin työnantajan toimitiloissa tai kiinteässä työpisteessä. Tässä yhteydessä keskitytään etätyöhön, johon kuuluu digitaaliteknologioiden (esim. pöytätietokoneet, älypuhelimet, kannettavat tietokoneet, ohjelmistopaketit ja internet) käyttäminen.

Tehtävä edellyttää yhtä tai useampaa fyysistä suoritusta.

Digitalisaatioon sovellettavan ihminen määrää -periaatteen mukaan tekoäly ja digitaaliset tekniikat tukevat ihmisten toteuttamaa päätöksentekoa ja johtamista sekä työntekijöiden tietämystä heitä koskevista asioista, työntekijöiden kuulluksi tulemista ja osallisuutta, mutta eivät korvaa niitä.
Kun digitaaliset järjestelmät suunnitellaan ja kehitetään ja kun niitä käytetään ihmiskeskeisesti, niitä voidaan käyttää työntekijöiden tukemisessa siten, että ne kuitenkin pysyvät ihmisen hallinnassa.

Tällä tarkoitetaan tekoälypohjaisia työntekijöiden johtamisen sovelluksia, joiden tavoitteena on tukea henkilöstöresurssien hallintaan liittyvää päätöksentekoa. Sovelluksissa käytetään digitaalisia työkaluja ja dataa, joilla mitataan ja arvioidaan työntekijän suoriutumista sekä raportoidaan siitä.

Ihmisen ja robotin välinen vuorovaikutus on monitieteistä tutkimusta, jota tehdään seuraavilla tieteenaloilla: ihmisen ja tietokoneen välinen vuorovaikutus, tekoäly, robotiikka, puheentunnistus ja sosiaalitieteet (psykologia, kognitiotiede, antropologia ja ergonomia).

Klassisessa mekaniikassa kehitetty liikeoppi, jossa kuvaillaan pisteiden, kappaleiden (esineiden) ja kappalejärjestelmien (esineryhmien) geometrisesti mahdollista liikettä ottamatta kuitenkaan huomioon siihen liittyviä voimia (ts. liikkeiden syitä ja vaikutuksia).

Kobotit eli yhteistyörobotit on suunniteltu suorittamaan tehtäviä vuorovaikutuksessa teollisuuden työntekijöiden kanssa.

Tehtävä, jonka suorittaminen edellyttää monenlaisia tiedollisia prosesseja, kuten päätöksentekoa, hahmontunnistusta sekä puheeseen tai kieleen perustuvia toimintoja.

Koneoppiminen on tekoälytutkimuksen haara, jossa käsitellään sitä, miten tietokoneet voivat datan perusteella oppia, kehittyä ja parantaa itsenäisesti suorituskykyään ilman ihmisen väliintuloa.

Tietojärjestelmien ja verkkojen suojaaminen tietojen paljastamiselta ja varastamiselta taikka laitteiden ja ohjelmistojen vaurioittamiselta, tai sähköisen tiedon luvattomalta muuttamiselta sekä näiden järjestelmien ja verkkojen tuottamien palvelujen häiritsemiseltä tai palveluiden käyttäjien ohjaamisesta valepalveluihin.

Luottamus voidaan määritellä asenteeksi, jonka mukaan jokin tekijä [automaatioteknologia, esim. kehittynyt robotiikka] auttaa saavuttamaan yksilön tavoitteen tilanteessa, johon liittyy epävarmuutta ja haavoittuvuutta.

Tietoaineisto, jolle tyypillistä on suuri määrä, jatkuva lisääntyminen ja muodon vaihtelevuus (strukturoitu ja strukturoimaton muoto, kuten tekstit) ja jota tekoälyyn perustuvat koneet usein käyttävät.

Materiaalia lisäävä valmistus on nimensä mukaisesti tuotantomenetelmä, jossa erilaisia kappaleita valmistetaan lisäämällä materiaalia kerroksittain. Valmistuksessa käytetään dataa, CAD-ohjelmistoja tai 3D- esineskannereita. Vaikka termejä ”3D-tulostus” ja ”pikamallinnus” käytetään toisinaan kuvaamaan materiaalia lisäävää valmistusta, kumpikin prosessi on oikeastaan materiaalia lisäävän valmistuksen alatyyppi.

Miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät koostuvat laitteen rungosta ja virtalähteestä, sen antureista, etäohjaajasta, ohjaustietokoneesta ja ohjaimista. Anturit keräävät tietoa laitteen ympäristöstä, ja laitetta liikutetaan ohjaimilla. Laitteen ohjaaja voi seurata laitteen liikkumista suorassa näköyhteydessä laitteeseen tai katsomalla laitteen välittämää reaaliaikaista videota.

Uusien taitojen hankkimis-/opettamisprosessi.

Osittain automaattinen päätöksenteko tarkoittaa sitä, että ihmiset tekevät päätöksiä automaattisten tietokonealgoritmien (joissa joko hyödynnetään tai ei hyödynnetä tekoälyä) antamien tulosten tukemina. Automaattinen päätöksenteko taas tarkoittaa sitä, että tietokonealgoritmien annetaan tehdä päätöksiä täysin itsenäisesti.

Pelillistämisellä tarkoitetaan sitä, että peleistä tuttuja ideoita ja toimintamalleja (esim. välitavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen) tuodaan työympäristöön ja työprosesseihin. Tavoitteena on houkutella työntekijä toimimaan työnantajan toivomalla tavalla tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Sillä voidaan edistää tiimien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, vähentää stressiä ja parantaa työntekijöiden yleistä tyytyväisyyttä työpaikkaan.

Pilvi on ympäri maailmaa sijaitsevien, toisiinsa liitettyjen ja yhtenä ekosysteeminä toimivien etäpalvelinten verkosto. Palvelimille voidaan paitsi tallentaa dataa, siellä voidaan myös tuottaa ja hallita dataa sekä käyttää sovelluksia tai palveluita (esim. videoiden suoratoisto, selainsähköposti, tuottavuusohjelmisto tai sosiaalinen media). Tiedostot ja data ovat käytettävissä verkossa miltä tahansa laitteelta, jossa on internetyhteys.

Pilvipalveluilla tarkoitetaan verkkopalveluja (esim. datan tallennus, laskentateho), joita voidaan käyttää internetin välityksellä.

Puettavat laitteet ovat elektronisia kojeita, joissa on anturit ja laskentakapasiteettia (esim. älykelloja, datalaseja tai muita laitteita, joihin on asennettu antureita tai tunnistimia). Ne voidaan laittaa kehon eri osiin keräämään tietoa, jota syötetään muihin digitaalijärjestelmiin käsittelyä varten. Niitä voidaan käyttää fysiologisen ja psykologisen datan, kuten tunteiden, unen, liikkeiden, sykkeen, kehon lämpötilan ja verenpaineen, analysointiin sovelluksilla, jotka asennetaan joko varsinaiseen laitteeseen tai ulkoisiin laitteisiin, kuten pilvipalveluihin liitettyihin älypuhelimiin.

Radiotaajuustunnistus on langatonta anturitekniikkaa, joka pohjautuu sähkömagneettisten signaalien havaitsemiseen. Se sisältää kolme komponenttia: antennin tai käämin, vastaanottimen (dekoodereineen) ja transponderin (RF-tunnisteen). [– –] Antenni lähettää tunnisteen aktivoivia radiosignaaleja, jolloin tunnisteesta voidaan lukea tietoa ja siihen voidaan tallentaa tietoa.

Koneoppimisen haara, jossa käytetään tekoälyyn perustuvia neuroverkkoja jäljittelemään ihmisaivoja ja parantamaan tekoälyn oppimiskykyä.

Tekoäly viittaa järjestelmiin, jotka pyrkivät suorittamaan toimintoja älykkäästi analysoimalla ympäristöään ja toimimalla osittain itsenäisesti. Tekoälyjärjestelmät voivat olla kokonaan ohjelmistopohjaisia ja toimia virtuaalimaailmassa (esimerkiksi äänikomennoilla ohjattavat digiapulaiset, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet, puheen- ja kasvojentunnistusohjelmistot) tai laitteistojen osia (esimerkiksi kehittyneet robotit, itseohjautuvat autot, droonit tai esineiden internetin sovellukset).

Tekoäly viittaa järjestelmiin, jotka pyrkivät suorittamaan toimintoja älykkäästi analysoimalla ympäristöään ja toimimalla osittain itsenäisesti. Tekoälyjärjestelmät voivat olla kokonaan ohjelmistopohjaisia ja toimia virtuaalimaailmassa (esimerkiksi äänikomennoilla ohjattavat digiapulaiset, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet, puheen- ja kasvojentunnistusohjelmistot) tai laitteistojen osia (esimerkiksi kehittyneet robotit, itseohjautuvat autot, droonit tai esineiden internetin sovellukset).

Tällä tarkoitetaan toiminnan johtamisen järjestelmää, joka kerää dataa työtilasta, työntekijöistä ja heidän tekemästään työstä usein reaaliajassa. Data syötetään tekoälypohjaiseen malliin, joka tekee automaattisia tai osittain automaattisia päätöksiä tai antaa päätöksentekijöille tietoa työntekijöiden johtamiseen.

Ennustavissa malleissa hyödynnetään tekoälyä tietojen analysointiin, jotta voidaan ennustaa tiettyjä työntekijöihin liittyviä tekijöitä (esimerkiksi sellaisia, joita käytetään ihmisanalytiikassa). Mallien avulla voidaan esimerkiksi ennustaa, ketkä työntekijöistä todennäköisimmin ovat lähdössä yrityksestä stressin, työuupumuksen tai motivaation puutteen seurauksena ja keihin johdon pitäisi sen vuoksi kiinnittää tavallista enemmän huomiota.

Teollisuusrobotti on automaattisesti ohjattava, uudelleenohjelmoitava ja yleiskäyttöinen laite. Sen voi ohjelmoida toimimaan kolmella tai useammalla akselilla, jotka voivat olla joko kiinteitä tai mobiileja.

Tällaisia kameroita on kahdenlaisia: on perusjärjestelmiä, jotka vain tallentavat signaaleja, joita voidaan säilyttää ja/tai seurata aktiivisesti, ja älykkäitä järjestelmiä, jotka käyttävät algoritmeja vaikkapa ympäristöön ja/tai käyttäytymiseen liittyvän datan tulkinnassa.

Jonkin työn tekemiseen tarvittavat taidot ja tiedot häviävät automaation myötä.

Työntekijöitä koskevan tiedon (esimerkiksi työntekijöiden sijainnista, hyvinvoinnista ja tämänhetkisestä tehtävästä) hankkimisen käytäntö, jonka tavoitteena on seurata suorituskykyä, ja varmistaa, etteivät työntekijät riko yrityksen toimintaperiaatteita, sekä tunnistaa terveysongelmia tai turvallisuusriskejä. Seurantatiedon kerääminen työntekijöistä voi aiheuttaa stressiä ja mielenterveysongelmia.
Huom! Suomessa muun muassa yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki rajoittaa työntekijän henkilötietojen käsittelyä ja siten seurantaa ja valvontaa.

Yksityisyyteen puuttuva työntekijöiden seurantatapa, joka ulottuu myös vapaa-aikaan ja jossa seurataan esimerkiksi sosiaalisen median postauksia ja eri verkkosivuilla käyntejä tavoitteena kerätä työntekijöistä mahdollisimman paljon tietoa. Työntekijöiden valvontakäytännöt voivat aiheuttaa stressiä ja mielenterveysongelmia.
Huom! Suomessa muun muassa yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki rajoittaa työntekijän henkilötietojen käsittelyä ja siten seurantaa ja valvontaa.

Digitaalisella tekniikalla (myös mobiilisovelluksilla) toimiva verkkopalvelu tai markkinapaikka, jonka omistaa ja/tai jota operoi yritys. Alusta helpottaa alustatyöntekijän tarjoaman työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.
Esimerkkejä tällaisista alustoista ovat Uber, Glovo, Wolt ja Task Rabbit.

Uusien taitojen hankkimis-/oppimisprosessi.

Uudet työturvallisuuden ja työterveyden seurantajärjestelmät keräävät ja analysoivat digitaalitekniikan avulla työntekijöistä ja/tai työympäristöstä dataa, jotta voidaan tunnistaa vaaroja, arvioida riskejä, ehkäistä ja/tai minimoida haittoja sekä edistää työturvallisuutta ja -terveyttä.

Virtuaalitodellisuus on tietokoneella luotu keinotekoinen ympäristö, joka simuloi reaalimaailman kokemusta. Lisätty todellisuus taas yhdistää reaalimaailman kokemuksia tietokoneella luotuun sisältöön. Lisätty todellisuus voidaan määritellä ”immersiiviseksi” tekniikaksi, jossa todellisen ja virtuaalisen maailman rajat hämärtyvät ja käyttäjän ja ympäristön välinen vuorovaikutus lisääntyy. Käyttötilanteessa lisätyn todellisuuden käyttäjät osoittavat laitteillaan (älypuhelimilla, puettavilla laitteilla tms.) objektiin, josta tuotetaan tietokonegrafiikalla elementtejä (2D tai 3D), joiden kanssa käyttäjä voi olla vuorovaikutuksessa.